Tiedote: Häirintään puuttumista tulee tehostaa kaikilla tasoilla

Ringetteliitto jälleen mukana SUEKin tutkimuksessa

Suomen Ringetteliitto on vastaanottanut Suomen urheilun eettiseltä Keskukselta (SUEK) yksityiskohtaisen raportin urheilijoiden myönteisistä ja kielteisistä kokemuksista kilparingetessä. SUEKin kaikkia lajeja koskeva raportti julkaistiin viime syksynä ja se on luettavissa täältä. Lajikohtaiset raportit eivät ole julkisia, koska ne voivat synnyttää mahdollisuuden spekuloida yksittäistapauksia, vaikka vastaukset ovat nimettömiä ja siten tunnistamattomia.

SUEKin tutkimustyö on jatkoa vuonna 2020 julkaistulle tutkimukselle ”Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa”. Tämä on luettavissa SUEKin nettisivuilla täällä.

Ringeten myönteiset kokemukset kaikkien lajien kärkijoukossa

Molemmat tutkimukset kohdistuivat samaan ryhmään ja 16. vuotta vanhempiin ikäryhmiin. Ringeten kilpaurheilijat vastasivat molemmissa tutkimuksissa selvästi kaikkien lajien keskiarvoa aktiivisemmin. Varhemmassa tutkimuksessa SUEK antoi käyttöön enemmän muihin lajeihin liittyvää verrokkitietoa, jolla perusteella häirintä ringetessä oli tuolloin vähäisempää kuin vertailukelpoisissa joukkuelajeissa.

Kilpaurheilijoiden myönteiset kokemukset ringetessä ylittivät kaikkien lajien keskiarvot ja saadut palautteet olivat pääosin todella hyviä. Erityisen hyvän palautteen urheilijamme antoivat väittämiin ”menen mielelläni harjoituksiin” ja ”seurassa/joukkueessa jokainen saa olla oma itsensä sukupuolestaan/seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan/taustastaan riippumatta”. Myös väittämän ”todennäköisesti urheilen vielä parin vuoden päästä” myönteinen palaute oli erittäin korkea. Näihin tuloksiin on syytä olla tyytyväinen.

Valmentajiin ja harjoitusryhmiin (joukkueisiin) liittyvä yleispalaute oli hyvää, mutta kaikkien lajien keskimääräisellä tasolla. Erityisen korkealle nousi myönteinen palaute väittämään ”ryhmässä, jossa säännöllisesti harjoittelen, on turvallista olla”. Huomio kiinnittyi kuitenkin myös väittämiin, joissa arvioitiin ongelmiin puuttumista. Vaikka niissäkin pysyttiin keskimääräisellä tasolla, ei asian tilaa voida pitää toivottavana.

Harjoituksista saatu palaute oli paikoin erittäin myönteistä, kuten väittämissä ”tulen toimeen urheilukavereideni kanssa”, ”voin olla pääosin oma itseni”, ”urheilussa on tärkeää yrittää parhaansa” ja ”on tärkeää jatkaa yrittämistä, vaikka on tehnyt virheitä”. Myös suhteissa joukkueiden muihin urheilijoihin tulokset olivat hyviä. Heikoimmat tulokset saatiin kohdissa, jotka liittyivät uuden oppimiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin harjoitusten sisältöön.

Epäasialliseksi koettu kohtelu on lisääntynyt

Hyvien palautteiden ohella raportista on luettavissa selkeitä kehittämiskohteita. Kun tarkastellaan epäasiallista kohtelua, voidaan tuloksista arvioida, että vuonna 2020 saatu kaikkien lajien keskimääräistä parempi palaute oli heikentynyt lievästi keskiarvon alapuolelle. On oletettavissa, että tilanteeseen ovat olleet vaikuttamassa pandemiaan liittyvät haasteet, eri lajeista vahvasti julkisuuteen nousseet häirintätapaukset ja ehkä myös maajoukkuepaikkojen tavoitteluun liittyvä kilpailutilanne. Näistä huolimatta tulokset kertovat sen, että kilpaurheiluun liittyvää vastuullista toimintaa on ringetessä kehitettävä.

Kielteisistä kokemuksista nousivat erityisesti esille ”tekemisen kritisointi epäoikeudenmukaisesti”, ”loukkaaminen ja epäkunnioittava kohtelu”, ”mielipiteiden kuuntelemattomuus” sekä ”epätasa-arvoinen ja syrjivä käytös”. Palaute nosti myös seksuaalisen häirinnän hieman enemmän esille kuin edellinen SUEKin tutkimus. Vaikka määrä on pieni, huolenaihetta korostaa kielteisten kokemusten kohdentuminen pääosin nuorimpiin kilpaurheilijoihin. Seksuaaliseen häirintään vastattiin syyllistyneen valtaosin muu joukkuetoiminnan lähipiiri kuin omat valmentajat tai joukkueen urheilijat.

Myös muuhun häirintään on puututtava. Tutkimuksen mukaan myös sukupuoleen perustuvaan häirintään syyllistyvät muut kuin omat valmentajat ja joukkueen urheilijat. Tässä uutena tekijäryhmänä ovat yleisö, fanit ja someseuraajat. Kiusaaminen, epätasa-arvoinen käytös ja vastuuttomaksi koettu toiminta olivat puolestaan asioita, jossa koettiin tekijöiksi valtaosin oma valmentaja tai joukkuetoverit. Tutkimuksen avovastauksissa toiveet tilanteen parantamisessa kohdistuivat valtaosin valmentajiin.

Palautejärjestelmä ei toimi toivotulla tavalla

Vaikka yllä kuvatun kaltaiset kielteiset ilmiöt esiintyvät kaikkialla yhteiskunnassa, on työ niiden vähentämiseksi välttämätöntä. SUEKin tutkimuksen mukaan myös palautejärjestelmässämme on parantamisen tarvetta. Palautetta ei aina anneta, palautteen antamisen mekanismeja ei välttämättä tunneta ja se, johtaako palaute mihinkään toimiin, jää epäselväksi. Valitettavan usein annettu palaute ei ollut vaikuttanut tilannetta parantavasti.

Palautteen vastaanottamisessa korostuu toistemme arvostaminen. Kielteistä palautetta on voitava ottaa vastaan, sitä ei pidä ”lakaista maton alle” tai vähätellä ja jos kyseessä on vakava häirintätapaus, se on viiveettä saatettava niiden tietoon, joiden velvoitteisiin kuuluu ottaa asioihin kantaa ja ratkaista tällaiset tilanteet. Ellei näin toimita, kiusaamisen ja häirinnän seurannaisvaikutuksina kilpaurheilijamme saattavat tutkimuksen mukaan vaihtaa seuraa tai lajia, ajautua itsetunto-ongelmiin, kokea epäonnistumisen pelkoa ja vaikeuksia urheiluun liittyvissä ihmissuhteissa sekä heidän suorituskykynsä heikentyä. Kaikki nämä ovat paitsi urheilijoille, myös joukkueille ja niiden valmennukselle vakavasti haitallisia tekijöitä ja siksikin niiden karsiminen on ensiarvoisen tärkeää.

Ringetteliitto jatkaa yhteistyötä häirinnän karsimiseksi

Ringetteliitto ryhtyy toimenpiteisiin laajemman tietoisuuden lisäämiseksi, asiasta annettujen ohjeiden tarkistamiseksi ja täydentämiseksi, uusien toimenpidesuositusten laatimiseksi ja sisällyttämiseksi valmentaja-, erotuomari- ja toimihenkilökoulutukseen sekä palautemekanismien yksinkertaistamiseksi ja tunnetummaksi tekemiseksi. Lisäksi liitto jatkaa yhteistyötä SUEKin kanssa, jotta voidaan arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta.

Näitä ennen jo tässä yhteydessä on syytä korostaa, että Ringetteliitolla on nollatoleranssi häirinnän suhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että liitto puuttuu jokaiseen sen tietoon saatettuun tapaukseen ja ryhtyy tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin viiveettä. Jos omalla nimellä tehtävä yhteydenotto koetaan vaikeaksi, tätä varten on käytössä myös Väestöliiton Et ole yksin -palvelu ja SUEKin ilmoituspalvelu.

 

Lisätietoja asiassa antaa Ringetteliiton puheenjohtaja Markku Koli osoitteessa puheenjohtaja@ringette.fi.