Kaikki hyvä päättyy aikanaan! Ringetteliiton väistyvä puheenjohtaja Markku Koli

Tätä kirjoitettaessa toimikaudestani Ringetteliiton puheenjohtajana on jäljellä vajaat kolme viikkoa. Takana on lähes kuusi vuotta, joilla sääntöjen mukainen maksimi tulee täyteen. Jos vielä edellinen puheenjohtajakautenikin - noin 25 vuotta sitten - lasketaan, yhteensä tässä tehtävässä on tullut oltua miltei yhdeksän vuotta.

Monelle ringetteaktiiville tämä vuosimäärä on alkuverryttelyä. Puheenjohtajan tehtävässä on kuitenkin sen verran vaikeuskerrointa, että näillä ajoilla saa annettua kaiken mitä annettavissa on. Enkä taida tästä enää nuorentua, vaikka ringette onkin ollut tärkeä virkistyslähde.

Näin jälkeenpäin katsoen osoittautui hyväksi, että tuo aiempi kokemus oli takana. Kun nyt päättyvä kauteni alkoi, oli liittotason tilanne ringetessä haastavampi kuin mitä se tietääkseni on ollut koko liiton historian aikana. Aivan liiton alkutaipaleella – 40 vuotta sitten - valtava innostus vei vaikeitakin asioita eteenpäin ja onnistumiset paikkasivat kolhut. Näitä ei ollut nyt näköpiirissä.

Epäonnistuneen kaukalopalloyhteistyön purkaminen oli suurin haaste, mutta ei ainoa. Kun siihen löydettiin ratkaisu, joka on jälkikäteen osoittautunut molempien kannalta hyväksi, jouduttiin jatkuvaan säätöön Koronan kanssa. Upeat Espoon MM-kisat veivät sen jälkeen kaikki voimavarat noin vuodeksi ja sitten tuli ryhtyä uudistamaan organisaatiota.

Yhteinen aika kaukalopallon kanssa tuotti yhden hyvän asian: lajin taloudellinen tilanne oli hyvä. Tämä teki mahdolliseksi sen, että kaikkia harrastajiin ja joukkueisiin liittyviä maksuja voitiin pienentää ja MM-kotikisoihinkin tarjota seuroille ja joukkueille tuloutuvat pääsyliput. Rahaa palautui kentälle parissa vuodessa yli 200 tuhatta euroa, minkä toivottiin auttavan Koronanotkahduksessa. Ainakin osittain näin myös kävi.

Mikään hyvä ei kuitenkaan kestä ikuisesti, vaan Koronaa seuraava ennätysinflaatio ja valtionavustusten asteittain kiihtyvät leikkaukset pakottivat kiristämään talousvyön viimeiseen reikään, tasaamaan hintojen nousun vaikutukset ja rakentamaan organisaatio tulevien muutosten kestäväksi. Nyt nämäkin on tehty ja odotukset ovat korkealla.

Kuten liiton alkuvaiheessa, myös nyt on jaksettu viedä asioita eteenpäin. Sitkeys on korvannut innostusta ja onnistumiset ovat antaneet uskoa. Nyt on taas tilaa innostua ja sitä aina tarvitaan.

Olen erittäin ilahtunut siitä, mitä kaikkea on saatu yhdessä aikaan. Maajoukkueittemme häikäisevä taso saattaa jostakusta tuntua jo saavutetulta edulta, mutta se on kaikkea muuta. Sitoutuneet huippu-urheilijat, ammattitaitoiset huippuvalmentajat, osaavat taustatoimijat, kehittävä pelaajapolku, tasokas SM-sarja ja väsymättömät tukijoukot tarvitaan kaikki tähän sinivalkoiseen menestystarinaan.

Maajoukkueet muodostavat kuitenkin vain jäävuoren häikäisevän huipun. Liittoon on tullut keskimäärin yksi uusi ringetteseura vuodessa. Harrastajamäärä on kasvanut tasaisesti ja tuorein kasvu näkyy siellä missä pitääkin: junioreissa ja aikuisharrastajissa.

Lisenssimäärä kasvoi viimeisen vuoden aikana viidellä sadalla ja on mahdollista, että ylitämme viiden tuhannen rajan vielä tämän kauden aikana. Kaikkien aikojen ennätystasolla siis ollaan. Ja vasta nyt alkavat eväät kasvun jatkamiselle olla olemassa.

En halua vähätellä haasteita, joita toiminnassamme on. Osa niistä kuuluu vapaaehtoistoiminnan luonteeseen: suurella sydämellä toimittaessa mukana ollaan myös suurella tunteella. Vaikka ringette on pääosalle harrastus, kilpailumuotoisuus ja voitontahto ruokkivat tunnekuohuja. Lisäksi yhteiskuntamme on altistunut vihapuhevirukselle, josta näyttää olevan vaikea päästä eroon. Yritettävä kuitenkin on.

Ringetteliitto tekee vuodenvaihteessa historiaa, kun kautta aikojen ensimmäinen naispuheenjohtaja ottaa vastuun. Olen erityisen ilahtunut, että liiton historiaan kirjoitetaan Sanja Hovilaisen nimi. Sanja on paitsi ringeten arvojen henkilöitymä, myös täysin valmis uuteen luottamustehtäväänsä. Hänellä on apunaan monipuolisesti osaava hallitus ja motivoitunut Palvelukeskus. Edellytykset ovat hyvät.

Ringeten suurin urakka tehdään kuitenkin kaukalon laidalla ja vapaaehtoisten voimin. Vaikka meitä on paljon, urakka tahtoo jakautua pienehkölle määrälle avaintoimijoita. Heidän panoksensa on niin merkittävä, ettei mikään kiitos siitä ole riittävän suuri.

Yritän kuitenkin. Haluan kiittää jokaista ringeten parissa toimijaa siitä, että olette mukana, näytätte tunteen palon upeaan lajiimme sekä annatte erityisesti lapsille ja nuorille mahdollisuuden nauttia joukkueurheilun parhaista elämyksistä. Mitä juuri ringette pystyy aidosti tarjoamaan.

Tavoitteellisille kilpaurheilijoillemme haluan korostaa, että teidän taitonne, tahtonne, peliälynne ja yhteistoimintanne näyttäminen suomalaiselle urheilukansalle on liiton tärkeimpiä tavoitteita. Teidän tekemisenne on minun silmääni upeinta joukkueurheilun taidonnäytettä sitten Neuvostoliiton legendaarisen ”punakoneen”. Ihan oikeasti.

En ole kohdannut vielä yhtään ensimmäistä kertaa kilpa- tai huippuringetteä katsovaa henkilöä, joka ei olisi yllättynyt positiivisesti näkemästään. Espoon MM-kisojen televisioinnin tavoittavuus – 750 tuhatta suomalaista – todistaa myös tästä.

Meillä – ja pian teillä – on mahdollisuus vahvistaa kaikkea tätä. Lääke on yksinkertainen. Lähtemällä Lahteen marraskuussa 2025 ringetteväki pääsee taas näyttämään sen, mistä kaikesta upeassa lajissamme on kysymys. Kun se yhdessä näytetään, ovat innostumisen ja onnistumisen eväät taas astetta maukkaammat. Meillä kaikilla.

 

Markku Koli

Puheenjohtaja, Suomen Ringetteliitto ry

Puheenjohtaja, Kansainvälinen Ringetteliitto ry