Vieraskynä -kirjoitukset
Kaudella 2024–2025 vieraskynävuorojen tulee keskittyä lasten ja nuorten urheiluun ja siihen, mitä se seuroissa tarkoittaa, mitä se mahdollistaa, tai onko sille tarvetta tehdä muutosta.
Lasten aktiivisuus vähenee ja paikallaanolon määrä kasvaa. Vain 36 prosenttia 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista saavuttaa kansallisen liikkumissuosituksen. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että lasten harrastamisen aloittamisikä on varhaistunut. Samoin on valitettavasti aikaistunut myös seuratoiminnan lopettamisen ajankohta. Varhaisen harrastustoiminnan aloittamisen lisäksi keskittyminen yhteen lajiin tapahtuu yhä aikaisemmin.
Mikään näistä trendeistä ei ole tutkimustiedon valossa positiivinen asia liikunnalliseen elämäntapaan kiinnittymiselle, liikunnallisten taitojen oppimiselle eikä huippu-urheilu-uran luomiselle.
KAIKKI HYVÄ PÄÄTTYY AIKANAAN
18.12.2024, Markku Koli, Puheenjohtaja, Suomen Ringetteliitto ry
Tätä kirjoitettaessa toimikaudestani Ringetteliiton puheenjohtajana on jäljellä vajaat kolme viikkoa. Takana on lähes kuusi vuotta, joilla sääntöjen mukainen maksimi tulee täyteen. Jos vielä edellinen puheenjohtajakautenikin - noin 25 vuotta sitten - lasketaan, yhteensä tässä tehtävässä on tullut oltua miltei yhdeksän vuotta.
Monelle ringetteaktiiville tämä vuosimäärä on alkuverryttelyä. Puheenjohtajan tehtävässä on kuitenkin sen verran vaikeuskerrointa, että näillä ajoilla saa annettua kaiken mitä annettavissa on. Enkä taida tästä enää nuorentua, vaikka ringette onkin ollut tärkeä virkistyslähde.
Näin jälkeenpäin katsoen osoittautui hyväksi, että tuo aiempi kokemus oli takana. Kun nyt päättyvä kauteni alkoi, oli liittotason tilanne ringetessä haastavampi kuin mitä se tietääkseni on ollut koko liiton historian aikana. Aivan liiton alkutaipaleella – 40 vuotta sitten - valtava innostus vei vaikeitakin asioita eteenpäin ja onnistumiset paikkasivat kolhut. Näitä ei ollut nyt näköpiirissä.
Epäonnistuneen kaukalopalloyhteistyön purkaminen oli suurin haaste, mutta ei ainoa. Kun siihen löydettiin ratkaisu, joka on jälkikäteen osoittautunut molempien kannalta hyväksi, jouduttiin jatkuvaan säätöön Koronan kanssa. Upeat Espoon MM-kisat veivät sen jälkeen kaikki voimavarat noin vuodeksi ja sitten tuli ryhtyä uudistamaan organisaatiota.
Yhteinen aika kaukalopallon kanssa tuotti yhden hyvän asian: lajin taloudellinen tilanne oli hyvä. Tämä teki mahdolliseksi sen, että kaikkia harrastajiin ja joukkueisiin liittyviä maksuja voitiin pienentää ja MM-kotikisoihinkin tarjota seuroille ja joukkueille tuloutuvat pääsyliput. Rahaa palautui kentälle parissa vuodessa yli 200 tuhatta euroa, minkä toivottiin auttavan Koronanotkahduksessa. Ainakin osittain näin myös kävi.
Mikään hyvä ei kuitenkaan kestä ikuisesti, vaan Koronaa seuraava ennätysinflaatio ja valtionavustusten asteittain kiihtyvät leikkaukset pakottivat kiristämään talousvyön viimeiseen reikään, tasaamaan hintojen nousun vaikutukset ja rakentamaan organisaatio tulevien muutosten kestäväksi. Nyt nämäkin on tehty ja odotukset ovat korkealla.
Kuten liiton alkuvaiheessa, myös nyt on jaksettu viedä asioita eteenpäin. Sitkeys on korvannut innostusta ja onnistumiset ovat antaneet uskoa. Nyt on taas tilaa innostua ja sitä aina tarvitaan.
Olen erittäin ilahtunut siitä, mitä kaikkea on saatu yhdessä aikaan. Maajoukkueittemme häikäisevä taso saattaa jostakusta tuntua jo saavutetulta edulta, mutta se on kaikkea muuta. Sitoutuneet huippu-urheilijat, ammattitaitoiset huippuvalmentajat, osaavat taustatoimijat, kehittävä pelaajapolku, tasokas SM-sarja ja väsymättömät tukijoukot tarvitaan kaikki tähän sinivalkoiseen menestystarinaan.
Maajoukkueet muodostavat kuitenkin vain jäävuoren häikäisevän huipun. Liittoon on tullut keskimäärin yksi uusi ringetteseura vuodessa. Harrastajamäärä on kasvanut tasaisesti ja tuorein kasvu näkyy siellä missä pitääkin: junioreissa ja aikuisharrastajissa.
Lisenssimäärä kasvoi viimeisen vuoden aikana viidellä sadalla ja on mahdollista, että ylitämme viiden tuhannen rajan vielä tämän kauden aikana. Kaikkien aikojen ennätystasolla siis ollaan. Ja vasta nyt alkavat eväät kasvun jatkamiselle olla olemassa.
En halua vähätellä haasteita, joita toiminnassamme on. Osa niistä kuuluu vapaaehtoistoiminnan luonteeseen: suurella sydämellä toimittaessa mukana ollaan myös suurella tunteella. Vaikka ringette on pääosalle harrastus, kilpailumuotoisuus ja voitontahto ruokkivat tunnekuohuja. Lisäksi yhteiskuntamme on altistunut vihapuhevirukselle, josta näyttää olevan vaikea päästä eroon. Yritettävä kuitenkin on.
Ringetteliitto tekee vuodenvaihteessa historiaa, kun kautta aikojen ensimmäinen naispuheenjohtaja ottaa vastuun. Olen erityisen ilahtunut, että liiton historiaan kirjoitetaan Sanja Hovilaisen nimi. Sanja on paitsi ringeten arvojen henkilöitymä, myös täysin valmis uuteen luottamustehtäväänsä. Hänellä on apunaan monipuolisesti osaava hallitus ja motivoitunut Palvelukeskus. Edellytykset ovat hyvät.
Ringeten suurin urakka tehdään kuitenkin kaukalon laidalla ja vapaaehtoisten voimin. Vaikka meitä on paljon, urakka tahtoo jakautua pienehkölle määrälle avaintoimijoita. Heidän panoksensa on niin merkittävä, ettei mikään kiitos siitä ole riittävän suuri.
Yritän kuitenkin. Haluan kiittää jokaista ringeten parissa toimijaa siitä, että olette mukana, näytätte tunteen palon upeaan lajiimme sekä annatte erityisesti lapsille ja nuorille mahdollisuuden nauttia joukkueurheilun parhaista elämyksistä. Mitä juuri ringette pystyy aidosti tarjoamaan.
Tavoitteellisille kilpaurheilijoillemme haluan korostaa, että teidän taitonne, tahtonne, peliälynne ja yhteistoimintanne näyttäminen suomalaiselle urheilukansalle on liiton tärkeimpiä tavoitteita. Teidän tekemisenne on minun silmääni upeinta joukkueurheilun taidonnäytettä sitten Neuvostoliiton legendaarisen ”punakoneen”. Ihan oikeasti.
En ole kohdannut vielä yhtään ensimmäistä kertaa kilpa- tai huippuringetteä katsovaa henkilöä, joka ei olisi yllättynyt positiivisesti näkemästään. Espoon MM-kisojen televisioinnin tavoittavuus – 750 tuhatta suomalaista – todistaa myös tästä.
Meillä – ja pian teillä – on mahdollisuus vahvistaa kaikkea tätä. Lääke on yksinkertainen. Lähtemällä Lahteen marraskuussa 2025 ringetteväki pääsee taas näyttämään sen, mistä kaikesta upeassa lajissamme on kysymys. Kun se yhdessä näytetään, ovat innostumisen ja onnistumisen eväät taas astetta maukkaammat. Meillä kaikilla.
Markku Koli
Puheenjohtaja, Suomen Ringetteliitto ry
Puheenjohtaja, Kansainvälinen Ringetteliitto ry
Inklusiivinen kielenkäyttö ringetteyhteisössä
12.12.2024, Yhdenvertaisuustyöryhmä
Kuva: Timo Kupiainen
Miten voisimme arjessamme pelikavereina, vanhempina, valmentajina, huoltajina, seuratoimijoina tai minä vaan ringeten parissa toimivina ottaa kaikki vähemmistöt huomioon käyttämällä inklusiivisempaa kieltä?
Jokaisella sanallamme on valtava vaikutus ympärillämme oleviin ihmisiin ja meitä ympäröivään maailmaan. Kieli, jota käytämme sanoina, tekoina, ajatuksina, asenteina ja viestinnässä rajaa maailmaa. Se voi ottaa mukaan, sulkea ulos tai jättää johonkin välimaastoon. Inklusiivisen kielen avulla voimme rakentaa luottamuksellista ja turvallista ilmapiiriä joukkueissa, seuroissa ja ringette yhteisössä sekä muuttaa tiettyihin termeihin liittyviä ajatuksia ja mielikuvia. Voimme jokainen omilla sanavalinnoillamme kohdistaa asiamme ja viestimme koskemaan joko joitakin tai kaikkia. Inklusiivisella kielenkäytöllä rakennamme tasa-arvoisempaa ringetteyhteisöä, kun käytämme sanoja, jotka ei suosi ketään eikä tukeudu vallitseviin normeihin.
Jokaisella ihmisellä on oikeus määritellä oma seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteettinsä haluamallaan tavalla tai olla määrittelemättä niitä (Seta). Sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisen tai kansallisen taustan, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, perhetilanteen, vammaisuuden, terveydentilan, neurodiversiteetin, arvojen ja persoonallisuuden esiin tuominen puheessa ja viestinnässä on aina tietoinen valinta. Voimme jokainen pohtia tapauskohtaisesti onko yllä mainittuja tarpeellista tuoda esille.
Kielenkäytön näkökulmasta lajimme parissa tämä tarkoittaa konkreettisesti esimerkiksi sanan ”pelaajat” käyttöä ”tytöt” sanan sijasta. Kun tervehdimme joukkuetta, on ”Hyvää iltapäivää” yhtä tehokas kuin ”Hyvää iltapäivää tytöt/naiset”, mutta ei syrji eri sukupuolta edustavia tai ei-binäärisiä pelaajia. Kannustaessamme joukkuetta voimme miettiä onko tarpeen huutaa kentälle ”hyvä likat” vai onko viesti sama, jos huudamme ”hyvä jengi” tai vastaavasti joukkueen nimellä. Puhuessamme pelaajista monikossa tyttöinä tai naisina jätämme ulkopuolelle ne, ketkä kokevat olevansa jotakin muuta. Voimmeko käyttää esimerkiksi sanoja pelaajat, joukkue, nuoret, lapset tai voimmeko jättää kohdistavan sanan sanomatta, jolloin otamme huomioon kaikki?
Me Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työryhmässä haluamme, että ringette on laji, johon jokainen on tervetullut. Ringette laajenee jatkuvasti huomioiden kaikki vähemmistöt, joten on aika siirtää katseet kohti tulevaisuutta, jossa ringetteä pelaa kaikki taustoista riippumatta. On siis meidän jokaisen vastuulla, että huomioimme jokaisen puheessamme, emme viestinnällä syrji mitään ihmisryhmää tai sanoillamme loukkaa ketään. Yksi sana kerrallaan rakennamme luottamuksellista, turvallista, yhdenvertaista ja tasa-arvoista ringetteyhteisöä.
Terveisin Yhdenvertaisuustyöryhmän jäsenet
Heinolan Ringette
04.12.2024, Raimo Seppänen
Heinolan ringette ry on perustettu 1992
Heinolan Ringette on toiminut aktiivisesti Itä-Hämeessä tarjoten lajista kiinnostuneille hyvän mahdollisuuden harrastaa sekä edetä pelaaja uralla eteenpäin.
Pieni ote Itä-Häme lehdestä (15.8.2014)
Heinola Ringette on osaansa tyytyväinen kasvattajaseura
”Heinolassa on pelattu ringetteä jo yli 20 vuotta. Heinola Ringeten väreissä pelaa neljä joukkuetta virallisissa sarjoissa. Sen lisäksi on myös kaikille avoin harrastejoukkue sekä ringettekoulu kaikista nuorimmille.
Vielä viime kaudella naisten joukkuekin pelasi sarjassa, mutta tälle kaudelle iski pelaajakato useiden naisten lähdettyä opiskelujen tai töiden perässä muualle.”
Noista ajoista toiminta on hieman supistunut ja kuluvalla kaudella 2024–25 Heinolassa toimii Ringeten luistelukoulu sekä harrasteryhmä.
Luistelukoulussa on syksyn aikana käynyt useampi poika harjoittelemassa luistelun alkeita. Harrasteryhmässä on ”pohja” edelliskauden F-joukkueesta vahvistettuna muutamalla hieman vanhemmalla harrastajalla. Heinolan jäähallissa on vakiovuoro tiistaisin klo 18.00–19.20
Suurin haaste Heinolassa ja lähiympäristössä on harrastavien lasten määrä, nykyään Heinolassa syntyy vuosittain 70-80 lasta. Mikä tarkoittaa suurta haastetta kaikille joukkuelajeille Päijät-Hämeessä.
Heinolan Ringette tekee yhteistyötä naapuri kaupungin Lahti Ringeten kanssa, jolloin lajista enemmän kiinnostuneet voivat siirtyä heidän joukkueisiin (G- B-juniorit). Lisäksi Heinolassa pohditaan / puuhataan yhteistyötä eri lajien seurojen kesken.
Raimo Seppänen Hainola Ringette puheenjohtaja
Lasten liikuntaa Tampereella
27.11.2024, Ilves Ringette
Tampereella ja ympäröivillä alueilla kilpailu lajien sekä seurojen välillä on kovaa. Jo niinkin nuoresta kuin 8–9-vuotiaasta lapset halutaan sitouttaa mukaan vain yhden lajin toimintaan ja harjoittelusta tulee jo aikaisessa vaiheessa tavoitteellista. Tiukat vaatimukset harjoituksiin osallistumisesta sekä korkeat kustannukset tekevät useamman lajin harrastamisen lähes mahdottomaksi ja tämän myötä lasten liikunnan monipuolisuus on aikaisempaa rajoittuneempaa. Saman aikaisesti harrastusten ulkopuolinen liikunta on vähentynyt ja ringette junioreidenkin keskuudessa on hyvin huomattavissa perusliikuntataitojen puutteita.
Ilves Ringetessä, niin kuin monessa muussakin ringetteseurassa, taistellaan pienenevien harrastajamäärien kanssa. Uusien harrastajien löytäminen ja houkutteleminen mukaan joukkuetoimintaan on entistä haastavampaa eikä monikaan perhe tahdo siihen sitoutua. Seurassa onkin jo pidemmän aikaa mietitty, millä keinoin kaikkien harrastajien tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan ja näin ollen houkuttelemaan mukaan lajin pariin myös niitä lapsia ja perheitä, jotka haluavat nauttia harrastamisesta ilman kilpailun tuomaa painetta.
Ilves Ringette pyrkii kannustamaan omia junioreitaan liikkumaan monipuolisesti yksin ja yhdessä myös harjoitusten ulkopuolella. Seuran F-juniorit ovat tässä olleet suunnannäyttäjinä kannustaen pelaajiaan sekä heidän vanhempiaan liikkumaan esimerkiksi erilaisten harjoitusten ulkopuolella toteutettavien liikuntahaasteiden muodossa. Tämän lisäksi G- ja F-joukkueet järjestivät ringetteliiton mallin mukaan perhepäivän, jossa paikalla oli paljon eri ikäisiä ja tasoisia liikkujia. Jäältä huokui todellinen liikunnanriemu ja tällaisia kokemuksia seuran pitäisi pyrkiä tarjoamaan harrastajilleen enemmän myös jatkossa, jotta into liikkumiseen ja harrastamiseen säilyisi mahdollisimman pitkään.
Tärkeintä harrastamisessa on iloinen ja kannustava ilmapiiri, johon jokaisen on helppo tulla mukaan! ????
Riemun täyteisiä harrastushetkiä toivottaa, Ilves Ringeten väki!
Liikkuva aikuisuus kaipaa liikunnallista lapsuutta
21.11.2024, Laura Salminen, Hyvinkää Storm
Hyvinkää Storm lienee ringetteseurakentän kummajainen. Seurastamme ei löydy junioritoimintaa, vaan olemme keskittyneet aikuisten harrastamiseen. Siitä huolimatta - tai oikeastaan sen vuoksi - Vieraskynäteema lasten ja nuorten urheilu on meille elintärkeä. Olemme oman toimintamme jatkuvuuden osalta muun seurakentän junioritoiminnan onnistumisen varassa.
Ilman ringettejunioreita ei ole tulevia aikuisharrastajia. Tai peruutetaan hieman. Aikuisenakin voi ringetteharrastuksen aloittaa, mutta todennäköisyys aikuisten harrasteyhteisöille on suurempi, kun niitä ei polkaista käyntiin tyhjästä, vaan taustalla on lapsuudesta ja nuoruudesta kumpuavaa lajirakkautta.
Lasten määrä vähenee Suomessa merkittävästi. Omassa kunnassamme Hyvinkäällä alakouluikäisiä lapsia on vuonna 2030 yhden keskikokoisen n. 500 oppilaan alakoulun verran vähemmän kuin tänä vuonna. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt syntyvät ikäluokat käsittävät n. 350-380 lasta, kun aikaisemmat ikäluokat ovat olleet kooltaan yli 500 lasta.
Näistä samoista yhä harvalukuisemmista lapsista ringette kamppailee lukuisten muiden lajien ja harrastusten kanssa. Ringette pienenä lajina ei tule kilpailussa pärjäämään ilman, että ajattelua uudistetaan ja monilajiyhteistyölle avataan ovien lisäksi myös ikkunat. Asenteiden ja toimintatapojen tuuletusta on tehtävä reippaalla kädellä.
Jo nyt on nähtävissä orastavaa trendiä siitä, että ringettekoulut ja juniorijoukkueet ovat lapsimääriltään kestämättömällä pohjalla. Isojenkin kaupunkien seuroilla on haasteita saada joukkueita kasaan kaikkiin ikäluokkiin. Jokainen seuratoimija tietää, että ilman ringettekoulua ei ole pienten junioreiden joukkueita. Ja ilman näitä ringettepelien ensikertalaisia ei ole vanhempia junioreita, ei nuorten kilpasarjoja eikä aikuisten kilpaurheilua ja harrasteliikuntaa. Jo tähän kauteen useammalla Etelän alueen aikuisten harrastejoukkueella oli haasteita saada joukkueita kasaan.
Lasten määrän väheneminen tulee jatkossa vaatimaan monenlaisia ratkaisuja sarjatoiminnan elinvoiman ylläpitämiseksi. Pohdittavaksi tulevat varmasti mm. ikäluokkarakenteet, joiden osalta on pystyttävä aikaisempaa suurempaan ketteryyteen, jotta jokainen lajin pariin haluava lapsi ja nuori voidaan pitää turvallisesti ja mielekkäästi lajin parissa. Kilpailullisten intohimojen kanssa voidaan joutua laskemaan rimaa ja priorisoimaan liikunnan riemua ja liikunnallista elämäntapaa niiden edelle.
Muutokset edellyttävät epäitsekkyyttä ja vanhoista tavoista, uskomuksista ja entisistä totuuksista irti päästämistä. Proaktiivisesti rohkeat ja yhteistyötä hakevat lajit ja seurat tullevat tulevaisuudessa pärjäämään. Toivonkin ringeteltä niin lajiliitto-, seura- kuin joukkuetasollakin viisautta toimia ensisijaisesti lasten ja nuorten parhaaksi, avoimuutta laji- ja seurayhteistyölle sekä rohkeutta tukea lasten monipuolista harrastamista. Lyhytnäköinen voittojen tavoittelu tulee kääntymään itseään vastaan.
Ringeten on tärkeä tunnistaa ja tunnustaa paikkansa, tavoitella mahdollista, unelmoida suuria, mutta olla realisti sen suhteen, mikä on ringeten rooli tulevaisuuden laji- ja seurakentässä. Toivon, että ringetestä tulee lajikentällä tunnistettu ja tunnustettu sillanrakentaja poteronkaivajan sijaan.
Entinen ringettejuniori, nykyinen aikuisharrastaja
Laura Salminen
Hyvinkää Storm