Vieraskynä -kirjoitukset
Kaudella 2024–2025 vieraskynävuorojen tulee keskittyä lasten ja nuorten urheiluun ja siihen, mitä se seuroissa tarkoittaa, mitä se mahdollistaa, tai onko sille tarvetta tehdä muutosta.
Lasten aktiivisuus vähenee ja paikallaanolon määrä kasvaa. Vain 36 prosenttia 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista saavuttaa kansallisen liikkumissuosituksen. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että lasten harrastamisen aloittamisikä on varhaistunut. Samoin on valitettavasti aikaistunut myös seuratoiminnan lopettamisen ajankohta. Varhaisen harrastustoiminnan aloittamisen lisäksi keskittyminen yhteen lajiin tapahtuu yhä aikaisemmin.
Mikään näistä trendeistä ei ole tutkimustiedon valossa positiivinen asia liikunnalliseen elämäntapaan kiinnittymiselle, liikunnallisten taitojen oppimiselle eikä huippu-urheilu-uran luomiselle.
Inklusiivinen kielenkäyttö ringetteyhteisössä
12.12.2024, Yhdenvertaisuustyöryhmä
Kuva: Timo Kupiainen
Miten voisimme arjessamme pelikavereina, vanhempina, valmentajina, huoltajina, seuratoimijoina tai minä vaan ringeten parissa toimivina ottaa kaikki vähemmistöt huomioon käyttämällä inklusiivisempaa kieltä?
Jokaisella sanallamme on valtava vaikutus ympärillämme oleviin ihmisiin ja meitä ympäröivään maailmaan. Kieli, jota käytämme sanoina, tekoina, ajatuksina, asenteina ja viestinnässä rajaa maailmaa. Se voi ottaa mukaan, sulkea ulos tai jättää johonkin välimaastoon. Inklusiivisen kielen avulla voimme rakentaa luottamuksellista ja turvallista ilmapiiriä joukkueissa, seuroissa ja ringette yhteisössä sekä muuttaa tiettyihin termeihin liittyviä ajatuksia ja mielikuvia. Voimme jokainen omilla sanavalinnoillamme kohdistaa asiamme ja viestimme koskemaan joko joitakin tai kaikkia. Inklusiivisella kielenkäytöllä rakennamme tasa-arvoisempaa ringetteyhteisöä, kun käytämme sanoja, jotka ei suosi ketään eikä tukeudu vallitseviin normeihin.
Jokaisella ihmisellä on oikeus määritellä oma seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteettinsä haluamallaan tavalla tai olla määrittelemättä niitä (Seta). Sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisen tai kansallisen taustan, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, perhetilanteen, vammaisuuden, terveydentilan, neurodiversiteetin, arvojen ja persoonallisuuden esiin tuominen puheessa ja viestinnässä on aina tietoinen valinta. Voimme jokainen pohtia tapauskohtaisesti onko yllä mainittuja tarpeellista tuoda esille.
Kielenkäytön näkökulmasta lajimme parissa tämä tarkoittaa konkreettisesti esimerkiksi sanan ”pelaajat” käyttöä ”tytöt” sanan sijasta. Kun tervehdimme joukkuetta, on ”Hyvää iltapäivää” yhtä tehokas kuin ”Hyvää iltapäivää tytöt/naiset”, mutta ei syrji eri sukupuolta edustavia tai ei-binäärisiä pelaajia. Kannustaessamme joukkuetta voimme miettiä onko tarpeen huutaa kentälle ”hyvä likat” vai onko viesti sama, jos huudamme ”hyvä jengi” tai vastaavasti joukkueen nimellä. Puhuessamme pelaajista monikossa tyttöinä tai naisina jätämme ulkopuolelle ne, ketkä kokevat olevansa jotakin muuta. Voimmeko käyttää esimerkiksi sanoja pelaajat, joukkue, nuoret, lapset tai voimmeko jättää kohdistavan sanan sanomatta, jolloin otamme huomioon kaikki?
Me Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työryhmässä haluamme, että ringette on laji, johon jokainen on tervetullut. Ringette laajenee jatkuvasti huomioiden kaikki vähemmistöt, joten on aika siirtää katseet kohti tulevaisuutta, jossa ringetteä pelaa kaikki taustoista riippumatta. On siis meidän jokaisen vastuulla, että huomioimme jokaisen puheessamme, emme viestinnällä syrji mitään ihmisryhmää tai sanoillamme loukkaa ketään. Yksi sana kerrallaan rakennamme luottamuksellista, turvallista, yhdenvertaista ja tasa-arvoista ringetteyhteisöä.
Terveisin Yhdenvertaisuustyöryhmän jäsenet
Heinolan Ringette
04.12.2024, Raimo Seppänen
Heinolan ringette ry on perustettu 1992
Heinolan Ringette on toiminut aktiivisesti Itä-Hämeessä tarjoten lajista kiinnostuneille hyvän mahdollisuuden harrastaa sekä edetä pelaaja uralla eteenpäin.
Pieni ote Itä-Häme lehdestä (15.8.2014)
Heinola Ringette on osaansa tyytyväinen kasvattajaseura
”Heinolassa on pelattu ringetteä jo yli 20 vuotta. Heinola Ringeten väreissä pelaa neljä joukkuetta virallisissa sarjoissa. Sen lisäksi on myös kaikille avoin harrastejoukkue sekä ringettekoulu kaikista nuorimmille.
Vielä viime kaudella naisten joukkuekin pelasi sarjassa, mutta tälle kaudelle iski pelaajakato useiden naisten lähdettyä opiskelujen tai töiden perässä muualle.”
Noista ajoista toiminta on hieman supistunut ja kuluvalla kaudella 2024–25 Heinolassa toimii Ringeten luistelukoulu sekä harrasteryhmä.
Luistelukoulussa on syksyn aikana käynyt useampi poika harjoittelemassa luistelun alkeita. Harrasteryhmässä on ”pohja” edelliskauden F-joukkueesta vahvistettuna muutamalla hieman vanhemmalla harrastajalla. Heinolan jäähallissa on vakiovuoro tiistaisin klo 18.00–19.20
Suurin haaste Heinolassa ja lähiympäristössä on harrastavien lasten määrä, nykyään Heinolassa syntyy vuosittain 70-80 lasta. Mikä tarkoittaa suurta haastetta kaikille joukkuelajeille Päijät-Hämeessä.
Heinolan Ringette tekee yhteistyötä naapuri kaupungin Lahti Ringeten kanssa, jolloin lajista enemmän kiinnostuneet voivat siirtyä heidän joukkueisiin (G- B-juniorit). Lisäksi Heinolassa pohditaan / puuhataan yhteistyötä eri lajien seurojen kesken.
Raimo Seppänen Hainola Ringette puheenjohtaja
Lasten liikuntaa Tampereella
27.11.2024, Ilves Ringette
Tampereella ja ympäröivillä alueilla kilpailu lajien sekä seurojen välillä on kovaa. Jo niinkin nuoresta kuin 8–9-vuotiaasta lapset halutaan sitouttaa mukaan vain yhden lajin toimintaan ja harjoittelusta tulee jo aikaisessa vaiheessa tavoitteellista. Tiukat vaatimukset harjoituksiin osallistumisesta sekä korkeat kustannukset tekevät useamman lajin harrastamisen lähes mahdottomaksi ja tämän myötä lasten liikunnan monipuolisuus on aikaisempaa rajoittuneempaa. Saman aikaisesti harrastusten ulkopuolinen liikunta on vähentynyt ja ringette junioreidenkin keskuudessa on hyvin huomattavissa perusliikuntataitojen puutteita.
Ilves Ringetessä, niin kuin monessa muussakin ringetteseurassa, taistellaan pienenevien harrastajamäärien kanssa. Uusien harrastajien löytäminen ja houkutteleminen mukaan joukkuetoimintaan on entistä haastavampaa eikä monikaan perhe tahdo siihen sitoutua. Seurassa onkin jo pidemmän aikaa mietitty, millä keinoin kaikkien harrastajien tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan ja näin ollen houkuttelemaan mukaan lajin pariin myös niitä lapsia ja perheitä, jotka haluavat nauttia harrastamisesta ilman kilpailun tuomaa painetta.
Ilves Ringette pyrkii kannustamaan omia junioreitaan liikkumaan monipuolisesti yksin ja yhdessä myös harjoitusten ulkopuolella. Seuran F-juniorit ovat tässä olleet suunnannäyttäjinä kannustaen pelaajiaan sekä heidän vanhempiaan liikkumaan esimerkiksi erilaisten harjoitusten ulkopuolella toteutettavien liikuntahaasteiden muodossa. Tämän lisäksi G- ja F-joukkueet järjestivät ringetteliiton mallin mukaan perhepäivän, jossa paikalla oli paljon eri ikäisiä ja tasoisia liikkujia. Jäältä huokui todellinen liikunnanriemu ja tällaisia kokemuksia seuran pitäisi pyrkiä tarjoamaan harrastajilleen enemmän myös jatkossa, jotta into liikkumiseen ja harrastamiseen säilyisi mahdollisimman pitkään.
Tärkeintä harrastamisessa on iloinen ja kannustava ilmapiiri, johon jokaisen on helppo tulla mukaan! ????
Riemun täyteisiä harrastushetkiä toivottaa, Ilves Ringeten väki!
Liikkuva aikuisuus kaipaa liikunnallista lapsuutta
21.11.2024, Laura Salminen, Hyvinkää Storm
Hyvinkää Storm lienee ringetteseurakentän kummajainen. Seurastamme ei löydy junioritoimintaa, vaan olemme keskittyneet aikuisten harrastamiseen. Siitä huolimatta - tai oikeastaan sen vuoksi - Vieraskynäteema lasten ja nuorten urheilu on meille elintärkeä. Olemme oman toimintamme jatkuvuuden osalta muun seurakentän junioritoiminnan onnistumisen varassa.
Ilman ringettejunioreita ei ole tulevia aikuisharrastajia. Tai peruutetaan hieman. Aikuisenakin voi ringetteharrastuksen aloittaa, mutta todennäköisyys aikuisten harrasteyhteisöille on suurempi, kun niitä ei polkaista käyntiin tyhjästä, vaan taustalla on lapsuudesta ja nuoruudesta kumpuavaa lajirakkautta.
Lasten määrä vähenee Suomessa merkittävästi. Omassa kunnassamme Hyvinkäällä alakouluikäisiä lapsia on vuonna 2030 yhden keskikokoisen n. 500 oppilaan alakoulun verran vähemmän kuin tänä vuonna. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt syntyvät ikäluokat käsittävät n. 350-380 lasta, kun aikaisemmat ikäluokat ovat olleet kooltaan yli 500 lasta.
Näistä samoista yhä harvalukuisemmista lapsista ringette kamppailee lukuisten muiden lajien ja harrastusten kanssa. Ringette pienenä lajina ei tule kilpailussa pärjäämään ilman, että ajattelua uudistetaan ja monilajiyhteistyölle avataan ovien lisäksi myös ikkunat. Asenteiden ja toimintatapojen tuuletusta on tehtävä reippaalla kädellä.
Jo nyt on nähtävissä orastavaa trendiä siitä, että ringettekoulut ja juniorijoukkueet ovat lapsimääriltään kestämättömällä pohjalla. Isojenkin kaupunkien seuroilla on haasteita saada joukkueita kasaan kaikkiin ikäluokkiin. Jokainen seuratoimija tietää, että ilman ringettekoulua ei ole pienten junioreiden joukkueita. Ja ilman näitä ringettepelien ensikertalaisia ei ole vanhempia junioreita, ei nuorten kilpasarjoja eikä aikuisten kilpaurheilua ja harrasteliikuntaa. Jo tähän kauteen useammalla Etelän alueen aikuisten harrastejoukkueella oli haasteita saada joukkueita kasaan.
Lasten määrän väheneminen tulee jatkossa vaatimaan monenlaisia ratkaisuja sarjatoiminnan elinvoiman ylläpitämiseksi. Pohdittavaksi tulevat varmasti mm. ikäluokkarakenteet, joiden osalta on pystyttävä aikaisempaa suurempaan ketteryyteen, jotta jokainen lajin pariin haluava lapsi ja nuori voidaan pitää turvallisesti ja mielekkäästi lajin parissa. Kilpailullisten intohimojen kanssa voidaan joutua laskemaan rimaa ja priorisoimaan liikunnan riemua ja liikunnallista elämäntapaa niiden edelle.
Muutokset edellyttävät epäitsekkyyttä ja vanhoista tavoista, uskomuksista ja entisistä totuuksista irti päästämistä. Proaktiivisesti rohkeat ja yhteistyötä hakevat lajit ja seurat tullevat tulevaisuudessa pärjäämään. Toivonkin ringeteltä niin lajiliitto-, seura- kuin joukkuetasollakin viisautta toimia ensisijaisesti lasten ja nuorten parhaaksi, avoimuutta laji- ja seurayhteistyölle sekä rohkeutta tukea lasten monipuolista harrastamista. Lyhytnäköinen voittojen tavoittelu tulee kääntymään itseään vastaan.
Ringeten on tärkeä tunnistaa ja tunnustaa paikkansa, tavoitella mahdollista, unelmoida suuria, mutta olla realisti sen suhteen, mikä on ringeten rooli tulevaisuuden laji- ja seurakentässä. Toivon, että ringetestä tulee lajikentällä tunnistettu ja tunnustettu sillanrakentaja poteronkaivajan sijaan.
Entinen ringettejuniori, nykyinen aikuisharrastaja
Laura Salminen
Hyvinkää Storm
Tervehdys Uudestakaupungista!
08.11.2024, Jää-Kotkat Ringette E & D joukkueiden valmentajat Pauliina ja Joni Piirainen
Tervehdys Uudestakaupungista!
Harrastamme ringetteä jo hyvinkin legendaarisessa vuonna 1977 valmistuneessa Uudenkaupungin jäähallissa. Vastustajat usein ihmettelevät, että mikäs ihmeen mökki tämä on mutta pelin jälkeen saattavat kehua jäätä hyvänlaatuiseksi. Näissä puitteissa me olemme tottuneet touhuamaan ja tämä on meidän ”mökkimme”.
Uudessakaupungissa on pelattu ringetteä jo pitkään mutta kamppailemme saman haasteen kanssa kuin varmasti useammat muutkin seurat. Harrastajamäärät ovat laskussa ja joukkueen kasaan saamiseksi jokainen pelaaja onkin meille erittäin tärkeä. Edesmennyt Matti ”Mölli” Keinonen sanoi aikoinaan, että moni valmentaja jaksaa välittää ykköskentän maalipyssystä mutta hyvä valmentaja jaksaa välittää myös lähtötasoltaan heikommista pelaajista ja pystyy kehittämään heitä. Tätä ”Möllin” oppia pyrimme aina noudattamaan.
Olemme yhdistäneet E- ja D-junioreiden joukkueiden treenit. Tämä on osoittautunut jo alkukauden aikana hyväksi uudistukseksi, sillä saamme aina säpinää treeneihin ja pelaajat jaettua taitotasojen mukaisesti erilaisiin harjoitteisiin. Harvalle meidän joukkueidemme pelaajista ringette on ainoa harrastus. Näemme tämän positiivisena asiana, sillä monipuolisuus ja muiden lajien lajitaito tuovat osaamista ja uusia näkökulmia pelaajille myös ringette kentille.
Harjoittelemme kaksi kertaa viikossa. Jääharjoituksia edeltää aina oheisharjoittelu kuntopiirin tai lenkin merkeissä. Lisäksi viikon kohokohtana on ”pahanmielen viikkokilpailu”, jossa kisaillaan joukkuekavereita vastaan, milloin missäkin asiassa. Viikkokilpailujen tarkoituksena on opetella käsittelemään pettymyksen ja myös onnistumisen tunteita. Toisaalta viikkokilpailussa myös pelaaja pääsee ylittämään itsensä, uskaltaessaan toimia mukavuusalueen ulkopuolella.
Ringette joukkuelajina tarjoaa hyvän kasvuympäristön kohti aikuisuutta. Joukkueessa opitaan noudattamaan sääntöjä ja toimintatapoja. Harjoitteet ja pelit vaativat keskittymistä, huolellisuutta ja asennetta. Meidän tärkein oppimme on tunnistaa tilanteet ja elää hetkessä. Silloin kun treenataan ja pelataan, vaatimustaso on korkealla. Muu aika on keskustelulle ja hauskanpidolle. Huumoria ja jäyniä pitää olla aina. Ei tämä nyt niin vakavaa ole, tämähän on vain ringetteä.
Lopuksi täytyy nostaa erityisesti esille meidän pelaajamme, koska täysin heidän ansiostaanhan tässä kirjoitellaan ja me aikuiset pääsemme myös nauttimaan lajista ja yhteisistä kokemuksista. Meillä on erittäin motivoituneita ja innokkaita pelaajia, mutta isona yllätyksenä meille on tullut se, että kuinka hauskoja ja hyviä ihmisiä meidän nuorista pelaajistamme on jo nyt kasvanut. Viihdymme heidän kanssaan enemmän, kuin hyvin. Se taitaakin loppujen lopuksi olla tärkein asia, että millainen ihminen olet, eikä se, että millainen pelaaja olet.
Vastustajille ja tuomareille vielä terveiset, ilman teitä ei olisi peliäkään.
Jää-Kotkat Ringette E & D joukkueiden valmentajat Pauliina ja Joni Piirainen
